Viestintä on taitolaji. Tai kuten viestintäalan ammattilaisena toimiva ystäväni totesi, ”jos viestintä onnistuu, on se yleensä vahinko”. Hyvääkin tarkoittaen homma saattaa lipsahtaa töksähdyksen puolelle, ellei ole malttia miettiä asiaa vastaanottajan näkökulmasta.

Pandemia-aikana olin menossa hammastahnaostoksille. Apteekin edessä oli katupuhuja, omilla jaloilla seisova mainostaulu, jossa luki ”Vältä turhaa asiointia”. Hammastahnan ostaminen apteekista jäi.

Tiedotteiden, markkinoinnin ja mainonnan on tarkoitus herättää tunteita. Tuossa hetkessä innostumisen, mielihyvän tai edes huolehtimisen sijaan minussa heräsi korkeintaan häivähdys syyllisyyden sekaista häpeää.

Kuluttajakaupan ja erityisesti apteekin on pandemia-aikana toimittava vastuullisesti ja ohjattava asiakkaita tilanteen vaatimaan toimintaan. Ylilyöntejä kannattaa kuitenkin välttää ja muistaa, että asiakkaatkin voivat olla peloissaan tai herkillä. Onko päänsärkylääkkeen hakeminen turhaa, jos ihan vaan vähän särkee? Auttaako markettirasva kuivuneisiin käsiin? Kannattaako maskit hakea viereisestä kaupasta?

Monet apteekit panostavat mainontaan ja markkinointiin. On hyviä tarjouksia, kuukauden etuja ja jäsenalennuksia. On kauniita puheita siitä, kuinka asiakas on tärkeä ja me olemme asiakkaita varten. Kun asiakas on sitten saatu ovelle, ei häntä kannata käännyttää pois.

Mitä jos viesti olisi?

”Tervetuloa asioille!
Käytämme kasvomaskeja ja huomioimme muutenkin toisemme – huomioithan sinäkin?”

”Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme”

Ja niille asiakkaille jotka ovat jo sisällä, tarjoaisimme asiantuntemusta ja kokonaisvaltaista palvelua niin, että mahdollisimman moni asia tulee hoidettua kerralla.

Uskon, että apteekit tarvitsevat myös meitä hammastahnan ostajia flunssa- ja allergia-asiakkaita odotellessa. Myytävää lääkkeiden ohessa olisi, kuluttajilla tarpeita ihonhoitoon, ravitsemukseen tai vaikkapa suunhoitoon.

Maisa